Kohti kestävää tekstiili- ja muotialaa

Kesto eli kestävää osaamista tekstiili- ja muotialalle -hanke kokosi joukon koulutusorganisaatioita ja yrityksiä yhteiseen seminaariin 23.1. Lahden Sibeliustalolle otsikolla Kohti kestävää tekstiili- ja muotialaa: Tulevaisuuden muutosvoimat. Tulevaisuuteen monipuolisesti katsova seminaari toimi myös kaksivuotisen hankkeen päätöstapahtumana.

LAB-ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Työväen Sivistysliiton toteuttamassa hankkeessa tarjottiin tekstiili- ja muotialan toimijoille täsmäkoulutusta osaamisen päivittämiseen omatoimisesti suoritettavana verkkokoulutuksena. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli tukea toimialan vihreää siirtymää ja edistää vastuullista liiketoimintaa.

Projektipäällikkö Helena Kalliomäen mukaan Kesto-hanke on ollut monella tapaa menestys. Se näkyy myös opiskelijamäärissä, sillä koulutukseen oli 465 hakijaa, joista 318 otettiin mukaan kurssille.

– Myös palaute on ollut loistavaa. Erityistä kiitosta on saatu siitä, että kurssit järjestettiin verkko-oppimisalustalla ja opiskelija pystyi suorittamaan opinnot omatoimisesti ja joustavasti,

Hankeen rahoitti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa.

Kuluttajakaupan muutos on tärkeä osa siirtymää

Asiantuntija Auri Kohola Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä toi seminaariin alan työnantajien näkemyksiä muuttuvasta toimintaympäristöstä ja osaamistarpeisiin vastaamisesta. Yritysten toimintaan tällä hetkellä eniten vaikuttavat digitaalinen ja vihreä siirtymä.

– Poliitikot puhuvat kaksoissiirtymästä, mutta Suomen Tekstiili & Muoti haluaa tuoda mukaan kolmannen näkökulman, joka on kuluttajakaupan muutos. Eli kyseessä on kolmoissiirtymä.

Koholan mukaan Jotpa-hankkeet ja jatkokoulutukseen saatu rahoitus painottuvat tekstiili- ja muotialalla vihreään siirtymään ja siihen valmistautumiseen. Rahoitusta on saatu vähemmän digitalisaation ja kulutuskäytöksen muutokselle tuskin lainkaan.

– Painotus tulevaisuudessa pitäisi kohdistua niin, että saisimme täydennyskoulutusta myös näihin kahteen muuhun tekijään.

Suomen Tekstiili & Muodin jäsenilleen tekemässä osaamiskartoituksessa yrityksille tärkeimmiksi täydennyskoulutusaiheiksi nousivat tuotekehitys ja laadunhallinta, datanhallinta ja digitaaliset työkalut.

Koko alaa ajatellen Suomessa tarvitaan enemmän kaupallista liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisosaamista.  Raaka-aine on täällä hallittu hyvin ja meillä on hienoja ekologisia tekstiilikuituinnovaatioita. Meillä on historiassa osattu hyvin myös tuotteen rakentaminen ja kokoaminen.

– Mutta meillä ei ole sitä perinnettä, että osattaisiin ja hallittaisiin brändäys, kuluttajaymmärrys, asiakaskokemus sekä myynti ja jakelu. Eli juuri se kohta missä luodaan oikeasti paljon arvoa sille tuotteelle.

Mihin osaamisiin tekstiili- ja muotialan yrityksissä ja toimialoilla sitten kannattaa panostaa?

– Ekologiset materiaalit, datatalous, kiertotalouden palvelut ja kuluttajabrändit, Kohola summaa.

Luonto pitää nähdä sidosryhmänä

Projektikoordinaattori Marika Lehti Desing Forum Finlandista pohti puheenvuorossaan muotoilijan uusia osaamistarpeita kiertotaloudessa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasiantuntijoiden työ on todella olennaista, jotta kiertotalous pääsee toteutumaan.  

– Suunnitteluvaiheessa päätetään jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista, Lehti kertoi.

Muutos muotoilijan työpöydällä näkyy monissa pienissä ja suurissa tekijöissä, kuten tuotteen yksityiskohdat, korjattavuus ja päivitettävyys, kestävyys, mitoittaminen ja sarjonta, materiaalit ja kemikaalit, materiaalikulutus, laatu sekä hinnoittelu. Olennaisin muutos koskee ajattelua. Muotoilijan pitää pystyä ajattelemaan työtään ja suunnittelunkohteena olevia asioita yksityiskohta ja kemikaalitasolta aina isoon systeemiseen tasoon asti.

Lehti muistutti kuitenkin, että mikään ei muutu, jos me emme muuta suhtautumistamme luontoon ja siihen mitä luonto meille tarjoaa. Eli luonto pitää nähdä yritystoiminnassa sidosryhmänä.

– Luonnon tasapaino syntyy vain sillä tavalla, että me oikeasti ja aidosti lasketaan luonto osaksi sidosryhmää ja huomioidaan se koko matkan ajan kaikessa yritystoiminnassa.

Tämä on ainoa tapa päästä uudistavaan järjestelmään, jossa me myös annamme luonnolle takaisin.

Muutos on läsnä kaikkialla

Tulevaisuuspaneelissa käsiteltiin tekstiili- ja muotialaa, osaamistarpeita, koulutusta ja monelta eri näkökulmalta. Keskustelijoina olivat lehtori Minna Tammi, futuristi Elina Hiltunen, projektikoordinaattori Marika Lehti, asiantuntija Auri Kohola ja HR- ja vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelä ja paneelin veti TKI-asiantuntija Annariina Ruokamo.

Tekstiili- ja muotiala on jo pidemmän aikaa ollut murroksessa, mikä on osaltaan tuonut uusia osaamistarpeita. HR- ja vastuullisuusjohtaja Annamaria Väli-Klemelän mukaan uusien teknologioiden lisäksi erityisesti dataan liittyvälle osaamiselle on tarvetta. Muutokset vaativat datan hyödyntämistä ja tekoälyn mukaan ottamista.

– Muutosnopeuden takia tärkeiksi yleisiksi työelämäosaamisiksi nousevat resilienssi, itsensä johtaminen ja datan hallinta. Samoin tässä ajassa korostuu analysointi, kriittinen ajattelu ja uusien työkalujen käyttöönotto, Väli-Klemelä toteaa.

Miten sitten koulutuksella pystytään paremmin vastaamaan syntyneisiin osaamistarpeisiin? Asiantuntija Auri Kohola muistuttaa, että tekstiili- ja muotiala on suhteellisen pieni toimiala Suomessa.  Hallituksen ammattikoulutukseen tekemät leikkaukset tuntuivat vahvasti alan koulutuksessa. Koholan mukaan toimialaa pitäisi katsoa koulutuksellisesti enemmän valtakunnallisesta näkökulmasta kuin pelkästään alueellisesta.

– Yhä enemmän profiloituminen eli ei enää niin paljon kilpailtaisi oppilaitosten kesken opiskelijoista, vaan päästäisiin löytämään oppilaitosten omia vahvuuksia ja sitä kautta ehkä syvemmälle eri aiheisiin.

Ja että oppilaitokset tekisivät sitten enemmän yhteistyötä, niin että opiskelijat pääsisivät ristiinopiskelemaan eri aiheita.

Lehtori Minna Tammen mukaan koulutuksessa jatkuvaa oppimista pitää edistää reagoimalla erilaisiin tilanteisiin. Ketterästi ja joustavasti tunnustelemalla, mikä tarve on, ja vastaamalla siihen esimerkiksi opintokokonaisuuksilla. Kesto-hanke on esimerkki juuri tästä.

– Hankkeen koulutuksissa pystyi elämänvaiheesta ja -tilanteesta riippumatta, työelämästä käsin hankkimaan sitä osaamista, johon itsellä oli tarvetta.

Tulevaisuustaidoiksi, joita jokaisella pitäisi olla, futusristi Elina Hiltunen listaa ennakoinnin, sivistyksen, digitalliseen osaamiseen liittyvät taidot ja ympäristöosaamiseen liittyvät taidot.

– Sivistys on tärkein. Meillä pitää olla sivistys ja ymmärrys siitä, miten maailma makaa. Ettei vaan luoteta, mitä tekoäly meille vastaa. Meidän täytyy osata erottaa väärä tieto oikeasta tiedosta ja siinä sivistyksellä on tärkeä rooli.

Päivä päättyi futuristi Elina Hiltusen ajatuksia herättävään esitykseen Digitalisaatio ja tekoäly tulevaisuutta muuttavina voimina. Seminaarissa hyödynnettii tekoälyä. Myös seminaarissa hyödynnettiin tekoälyä, jolla tehtiin yhteenveto työpajatyöskentelyssä nousseista ajatuksista kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi.

Teksti ja kuvat: Minna Virolainen