Työn räätälöinti ja erityinen tuki kaikille työpaikoille
Kolottaako polvia? Särkeekö selkää? Onko työhön vaikea keskittyä? Häiritseekö työpaikan valaistus tai värit? Ahdistaako ryhmässä toimiminen?
Ei huolta. Työpaikoilla on 1,9 miljoonaa muutakin, jolla on jokin haaste, pitkäaikainen vamma tai sairaus. Kolmasosa kokee sen vaikuttavan työhön. Et siis ole yksin.
Varsinaisesti osatyökykyisten/täsmätyökykyisten määräksi arvioidaan 65 000. Osatyökykyisiä/täsmätyökykyisiä ovat henkilöt, joilla on työhalua, mutta heidän työkyvystään on jäljellä vain osa. Syynä voi olla esimerkiksi vamma, pitkäaikaissairaus, vakavasta sairaudesta toipuminen tai elämänkriisi. Mielenterveyden haasteiden kuntoutusta saavien osuus on Kelan kuntoutuksen perusteena suurin ryhmä.
Erityistä tukea tarvitsevia on työelämässä myös runsaasti. Esimerkiksi neuropsykiatristen (Nepsy) diagnoosien määrä on kasvanut jyrkästi. Yhä useampi ymmärtää kuuluvansa autismin kirjon tai ADHD:n piiriin. Yleensä haasteiden kanssa kamppaileva pärjää työssä, kun olosuhteet ovat sopivat. Joukossa on myös paljon erityislahjakkaita. He omaavat sellaisia taitoja ja vahvuuksia, joita työelämässä tänä päivänä erityisesti arvostetaan. Ne tulisi saada hyötykäyttöön.
Monet tekijät vaikuttavat mahdollisuuksiimme tehdä työtä. Pystyykö työyhteisömme myös sopeutumaan näihin tarpeisiin? Antaako työnantaja meille mahdollisuuden olla omalla osuudellamme mahdollisimman tuottavia työntekijöitä tai työllistämään työn räätälöintiä tarvitsevan henkilön?
Suomessa on ollut pitkään poliittinen tahtotila edistää vaikeammin työllistyvien asemaa työmarkkinoilla. Juha Sipilän hallitus käynnisti ”Osatyökykyisten tie elämään” eli OTE-hankkeen. Tavoitteena oli vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla ja muuttaa asenteita aiheelle myönteisemmäksi. Pääministeri Sanna Marinin hallitus jatkoi tätä työtä käynnistämällä työkykyohjelman.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa asia ilmaistaan ”Työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan niin, että esim. osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee. Tarvittavat toimet selvitetään ja laaditaan kehittämisohjelma.”
Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi on tehty vuosien saatossa selvityksiä ja toimenpiteitä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) on erityisesti kohdentanut tähän hankerahoitusta. Paikallistasolla myös pyritään lyhyillä muuntokoulutuksilla saattamaan työntekijöitä työvoimapula-aloille.
Kansallisesti on haluttu myös edistää työelämään pääsyä toteuttamalla aikuisten perustaitokoulutusta. Koulutusten pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttaneet, osatyökykyiset/täsmätyökykyiset, työttömät työnhakijat sekä sellaiset työssä käyvät henkilöt, jotka tarvitsevat työelämätaitojen vahvistamista. Työväen Sivistysliitto on ollut hyvin aktiivinen näiden hankkeiden toteuttaja.
TSL on edistänyt työelämäosaamista useissa työn muutoksiin vastaavissa kehittämishankkeissa, viimeisimpänä juuri päättymässä oleva Työpolkuohjaaja - Silta työhön -hanke. Hankkeessa koulutettiin työpolkuohjaajia työpaikoille ja luotiin kansallinen toimintamalli.
Koulutuksessa mukana olleet valmennettavat olivat työntekijöitä, työpaikan luottamushenkilöitä tai esihenkilöitä. He saivat konkreettista tietoa ja valmennusta erityistä tukea tarvitsevien ohjaamiseksi työpaikoilla. Teemoina olivat nuorten työntekijöiden, maahanmuuttaneiden, nepsy-henkilöiden ja osatyökykyisten/täsmätyökykyisten ohjaus.
Hankkeessa tuotettiin myös työelämäkortit maahanmuuttaneiden ohjaamiseen sekä huoneentauluja työpolkuohjausta toteuttaville. Toivomme niiden leviävän aktiiviseen hyötykäyttöön. On olennaisen tärkeää jalkauttaa erilaisten hankkeiden kautta saatujen tuloksia työpaikoille.
Työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa kuntien tehtäviksi. Kunta tai kuntien muodostama työllisyysalue vastaa kuntouttavaa toimintaa lukuun ottamatta työllisyyden hoitoon liittyvistä tehtävistä, jotka aiemmin kuuluivat valtionhallinnon ylläpitämille TE-keskuksille.
Harppaus on suuri, toki toimintaa on jo kokeiltu kuntatasolla. Tavoitteena on nopeampi työllistyminen, kun toimitaan lähempänä työpaikkoja ja yrityksiä. Jotta työssä onnistutaan, kuntien ja työllisyysalueiden palvelupalettiin on hyvä saada työn räätälöinnin ja poluttamisen ammattilaisia. He voivat tukea työpaikkoja ottamaan käyttöön toimivia malleja työolojen sopeuttamiseen oikeanlaisiksi ottamaan vastaan erilaisista taustoista tulevat vanhat ja uudet työntekijät!
Säde Tahvanainen
Asiantuntija, osaamisen kehittäminen, TSL
Työpolkuohjaaja - Silta työhön -hankkeen koulutussuunnittelija
Työpolkuohjaaja – Silta työhön -hankkeen päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto. Hankkeen osatoteuttajana on LUT-yliopisto, Lahden kampus, joka arvioi Työpolkuohjaaja-toimintamallin ja -valmennuksen vaikuttavuutta keräämällä tietoa kohderyhmiltä sekä kokoaa arvioinnista raportin. Sidosryhmäkumppaneita ovat Lahden kaupungin työllisyyspalvelut, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Inspis ry, Tatsi ry sekä Teollisuusliitto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lue lisää hankkeesta TSL:n verkkosivuilla: www.tsl.fi/hankkeet/tyopolkuohjaaja-silta-tyohon