Z-sukupolven työelämä: arvot, odotukset ja kokemukset
Elämme työelämän muutosten aikaa. Nuorten astuminen työelämään on usein täynnä haasteita ja epävarmuutta. Tämä epävarmuus voi ilmetä monin tavoin kuten ahdistuksena työhaastatteluissa, kielteisinä päätöksinä työnhaussa, puutteellisena perehdytyksenä ja epäselvinä odotuksina työtehtävissä. Näin joukko lahtelaisia nuoria kuvaili työuransa alkutaipaleen kuoppaisuutta.
Täydellinen työpaikka nuorille olisi sellainen, jossa heidät kohdattaisiin rennosti ja arvostavasti jo työhakuvaiheessa. Perehdytyksen tulisi olla selkeää ja kiireetöntä, ja nuorille tulisi kertoa, mistä he saavat tarvittaessa tukea ja että sitä on myös oikeasti tarjolla. Erityisen korkealle nuoret arvostavat myös työpaikan hyvää ilmapiiriä ja eettisesti kestävää kohtelua.
Nuoret olivat saaneet työssä myös hyviä kokemuksia. He kertoivat, että työnteko kehittää oma-aloitteisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi työn sosiaalinen merkitys on tärkeä – työkavereista voi tulla ystäviä.
Z-sukupolvelle, 1995–2010 syntyneille, työnantajan arvot ovat tärkeitä, ja niiden tulee vastata omaa arvomaailmaa. Z-sukupolven edustajat voivat tarkastaa työantajan arvot etukäteen töitä hakiessaan ja ovat pettyneitä, jos yritys ei toimikaan lupaamiensa arvojen mukaisesti. (Grénman 2024.)
– Myös nuorille suunnatussa keskustelufoorumissa nuorten kertomissa ajatuksissa näkyy se, että nuorille eettinen kestävyys on tärkeä arvo työelämässä, sanoo Työpolkuohjaaja – Silta työhön hankepäällikkö Marja Koskela Työväen Sivistysliitosta.
Eräs nuori kertoi siitä, kuinka arvot eivät kohdanneetkaan työantajan kanssa.
– Mulla oli ongelma arvojen kanssa, mutta esimies ei ollut valmis kuuntelemaan ja oli työharkka niin loppui parin kuukauden päästä. Mä olin varmaan ainoa, joka uskalsi sanoa esimiehelle, sanoin asiallisesti, mutta sillä paloi pinna, ehkä hänellä olisi kasvun paikka. Vanhemmalla ikäpolvella voi olla vaikea ymmärtää erilaisia tapoja olla.
Nuorilla on myös innovatiivisia ajatuksia siitä, miten työelämää voitaisiin muuttaa kestävämmäksi.
– Keskustelufoorumissa yksi nuori pohti sitä, miten työelämä tarvitsisi ymmärrystä neuroepätyypillisten henkilöiden toiminnasta: nyt neurotyypilliset käyvät koulutuksia, joita järjestää toiset neurotyypilliset. Pitäisi saada nepsy-henkilöt itse katsomaan työtä ja kertomaan, miten se pitäisi järjestää nepsy-henkilölle, Marja Koskela kertoo.
Tulevaisuudessa työelämässä korostuvat entistä enemmän arvot ja eettisyys, mikä näkyy erityisesti Z-sukupolven odotuksissa.
– Nuorten kokemukset ja näkemykset resonoituvat työelämän sosiokulttuurisesta muutoksesta. Nuorten ajatuksia työstä ja sen merkityksellisyydestä on jokseenkin turhaa rinnastaa aikaisempien sukupolvien kokemusmaailmaan, toteaa erikoistutkija Anne Pässilä LUTista.
Pässilän mukaan muutos edellyttää ajattelu- ja toimintatapojen uusintamista työelämän alussa olevia nuoria työllistäville organisaatioille ja välittäjäorganisaatioille. Ylipäätään uuden oppimiselle pitäisi olla keveitä rakenteita, käytänteitä ja henkistä tilaa.
Työnantajien on tärkeää panostaa avoimeen ja arvostavaan viestintään sekä tarjota selkeä perehdytys, joka huomioi nuorten tekijöiden erilaiset oppimistyylit ja tarpeet. Innovatiiviset ratkaisut, kuten erityistä tukea tarvitsevien huomioiminen, voivat parantaa työelämän kestävyyttä ja inklusiivisuutta. Hyvä työilmapiiri ja sosiaalisten suhteiden merkitys korostuvat, ja työnantajien on tärkeää luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat kehittyä ja tuntea olonsa arvostetuiksi. Näin voidaan rakentaa kestävämpää ja inhimillisempää työelämää tulevaisuudessa.
hankepäällikkö Marja Koskela, TSL ja erikoistutkija Anne Pässilä, LUT
LUTin erikoistutkijat Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä kokosivat yhteen 12 lahtelaisen nuorten toiveita, tarpeita ja kokemuksia työelämästä, työnhausta, työnteosta ja perehdytyksestä Työpolkuohjaaja – Silta työhön -hankkeen järjestämässä Keskustelufoorumissa. Nuorten näkemyksiä hyödynnettiin Työpolkuohjaaja-valmennuksen sisällöissä.
Työpolkuohjaaja – Silta työhön -hankkeen päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto. Hankkeen osatoteuttajana on LUT-yliopisto, Lahden kampus, joka arvioi Työpolkuohjaaja-toimintamallin ja -valmennuksen vaikuttavuutta keräämällä tietoa kohderyhmiltä sekä kokoaa arvioinnista raportin. Sidosryhmäkumppaneita ovat Lahden kaupungin työllisyyspalvelut, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Inspis ry, Tatsi ry sekä Teollisuusliitto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lue lisää hankkeesta TSL:n verkkosivuilla: www.tsl.fi/hankkeet/tyopolkuohjaaja-silta-tyohon
Lähde: Grénman, M. 2024. Z-sukupolvi etsii arvoilleen sopivaa työnantajaa. Telma. Työelämän kehittämisen erikoislehti 3/2024; 21. https://telma-lehti.fi/z-sukupolvi-etsii-arvoilleen-sopivaa-tyonantajaa