Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät moninaiset muutokset koskettavat ei pelkästään luontoasiantuntijoiden ja tutkijoiden, teknologian tai teollisuuden työn arkea vaan myös meitä kaikkia ihmisinä ja yhteisöinä.
Miten me olemme valmiita tunnustamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristössämme, miten pystymme muuttamaan tottumuksiamme ja oppimaan uudenlaista tapaa elää muuttuvassa ympäristössämme?
Vapaan sivistystyön oppilaitoksena tehtävämme on edistää yhteiskunnan eheyttä, moniarvoisuutta ja kestävää kehitystä. Opintokeskuksena vahvistamme aktiivista kansalaisuutta, edistämme demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa, hyvinvointia ja elinikäistä oppimista. Vahvistamme ihmisten osaamista tunnistaa vaihtoehtoja tehdä kestäviä valintoja. Kohtaamisissa muiden kanssa edistämme dialogia kestävän arjen mahdollisuuksista. Tuemme jäsenjärjestöjämme löytämään keinoja ennakoida, vaikuttaa ja uudistaa kestäviä toimintatapoja järjestötoiminnassa.
Laajalle jäsenjärjestöjen TSL-kouluttajaverkostolle tarjoamme tilaisuuksia kohdata kestävän kehityksen pedagogisten mahdollisuuksien äärellä. TSL-kouluttajien Liike -oppimisympäristössä kouluttajat pystyvät kommunikoimaan ja jakamaan monien muiden teemojen lisäksi kestävään kehitykseen liittyviä opetusmateriaaleja, tietoa ja kokemuksiaan. Pedagogiset aamukahvitilaisuudet tarjoavat niin asiantuntijatietoa kuin työpajan pohtia ekososiaalisen sivistyksen toteutumista omassa koulutuksessa.
Kädet saveen
TSL:n henkilöstö sukelsi toukokuisen kirkkaana aamuna hengityksen höyrytessä ja kasteen kimmeltäessä kestävän kehityksen äärelle kahden päivän ajaksi. Nyt oli tilaisuus perehtyä siihen, mitä kestävä kehitys tarkoittaa, miltä se näyttää tai miltä se voisi näyttää työyhteisömme tulevaisuudessa.
Asiantuntijaluennot auttoivat meitä alkuun teemaan tutustumisessa ja virittäytymisessä. Rilli Lappalainen (Finnsus) herätteli meitä pohtimaan vapaata sivistystyötä ekososiaalisen sivistyksen suunnannäyttäjänä. Lisäksi Työväen arkistosta Heta Tolvanen ja Petri Tanskanen kirkastivat meille sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden merkitystä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kysymällä ”Mitä meistä jää?”.
Merkittävän ajatustyön teki kuitenkin henkilöstö itse. Pohdimme,
- millaisia arjen tekoja voisimme toiminnassamme lisätä, jotta ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toiminnassamme vahvistuu
- millä tavoilla tuemme jäsenjärjestöjämme kestävän kehityksen toiminnassa.
”Hyödynsimme henkilöstön parviälyä mietinnöissä, mitä työyhteisömme tekee tällä hetkellä kestävän kehityksen hyväksi, ja huomasimme, että teemme paljon jo nyt”, kertoo Marja Koskela, yksi koulutuksen suunnittelijoista. TSL edistää maahanmuuttaneiden osallistumista työssä ja yhteiskunnassa, aikuisten perustaito-osaamisen ja työelämän tarpeiden kohtaamista sekä kansalaisten demokratiataitoja vaikuttaa.
Henkilöstö kokosi aihealueittain tapoja, joilla voimme tukea jäsenjärjestöjämme kestävässä kehityksessä:
- koulutus ja osaamisen vahvistaminen
- viestintä ja tietoisuuden lisääminen
- käytännön tuki ja ohjeistus
- vertaisoppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen
- kohtaamiset, keskustelu ja verkostoituminen.
Jatkuva arviointi ohjaa kohti kestävää tulevaisuutta
Olemme matkalla kohti opintokeskuksemme kestävän kehityksen sertifiointia ja kestävämpää ja vaikuttavampaa yhteistyötä jäsenjärjestöjemme kanssa. ”Arvioimme toimintamme kestävyyttä niin yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin, vastuullisten hankintojen ja ympäristövaikutusten, oppimisympäristöjen, strategiatyön ja johtamisen näkökulmasta”, kertoo Mervi Ylitalo, joka on luotsannut TSL:n kestävän kehityksen sertifiointiprosessia eteenpäin.
Henkilöstö arvioi sitä, miten voimme entistä enemmän kiinnittää huomiota kestäviin valintoihin ja vahvistaa kestävyysajattelua työssämme ja opinnollisessa toiminnassamme. Yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa rakennamme sidosryhmiemme hyödynnettäväksi työkalupakkia työ- ja oppimisympäristön kestävien valintojen tekemiseksi.
Tässä onnistuaksemme teemme tiivistä yhteistyötä kestävän kehityksen sertifikaattia myöntävän OKKA-säätiön asiantuntijoiden samoin kuin muiden opintokeskusten kanssa. On kiinnostavaa seurata, millainen TSL:n kestävän kehityksen tila on vuonna 2036 – työ on alkanut!
Löydä kestävän kehityksen materiaaleja ja tutustu TSL:n toimintaan Liikkeessä, TSL-opintokeskuksen kouluttajien yhteisessä digitaalisessa opettajanhuoneessa:
https://tsl.hub.howspace.com/fi/communities/92
Kirjoittajat:
Marja Koskela, harrastuksenaan hoitaa lampaita
Mervi Ylitalo, viihtyy marja- ja sienimetsässä
Artikkelikuva: Suomen YK-liitto