Työväen­kulttuuri nyt

Harmonia

Paleface ja Pimu uskovat yhä yhteiseen todellisuuteen

Teknologia ei katoa, mutta ihmisen kyky pysähtyä, kohdata toinen ja erottaa olennainen kohinasta ratkaisee, millaista yhteiskuntaa rakennamme.  Rap-artisti Paleface ja laulaja-lauluntekijä Pimu uskovat, että vastalääke disinformaatiolle ja vastakkainasettelulle löytyy ennen kaikkea mediataidoista, kohtaamisista ja kyvystä rakentaa yhteistä todellisuutta.

Työväen Sivistysliitto julkaisi loppuvuonna 2024 Sataa lunta -kappaleen, joka kertoo sosiaalisen median vaikutuksista, disinformaatiosta ja kasvavasta yhteiskunnallisesta vastakkainasettelusta. Puolitoista vuotta myöhemmin kappaleen tekijät, rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen ja laulaja-lauluntekijä Pimu eli Ida Vakkuri, arvioivat, että biisin sanoma on ajankohtaisempi kuin koskaan. Heidän mukaansa ratkaisu ei löydy teknologiasta luopumisesta vaan sen vastuullisesta käytöstä.

Miettinen ja Vakkuri avasivat kappaleen taustoja Työväen musiikkitapahtumassa Valkeakoskella heinäkuun lopussa 2026 TSL:n järjestämässä Harmonia – keskustelua taajuuksista ja vaikuttamisesta -keskustelutilaisuudessa.

Somen kohinasta syntyi biisi

Vuonna 2024 TSL järjesti tapahtumia populismista, tekoälystä ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Saman vuoden syksyllä tuottaja Jaakko Suni lähestyi Karri Miettistä ajatuksella kappaleesta, jonka aiheena olisivat tapahtumien keskustelut.

Miettinen kertoi Työväen musiikkitapahtumassa, että lähtökohta Sataa lunta – kappaleeseen löytyi omasta arkisesta kokemuksesta. Hänelle sosiaalinen media on paitsi työväline, myös jatkuva läsnäolija perhe-elämässä. Kappaleessa Miettinen räppää, miten lasinpalat kasvavat kiinni kämmeniin.

– Se on itse asiassa mun vaimon toteamus, Miettinen paljastaa.

Hän on miettinyt paljon sitä, miten löytää harmonia älylaitteiden suhteen.

– Vaikka kuinka yrittäisi säännöstellä esimerkiksi omien lastensa kännykän käyttöä, me olemme monin eri tavoin sidottuja niihin. Moni arkielämän asia pakottaa meidät käyttämään älylaitteita harrastusten, koulun tai taloyhtiön yhteisten ryhmien vuoksi.

Yhteinen todellisuus on uhattuna

Karri Miettisen mukaan suurin ongelma ei kuitenkaan ole pelkkä ruutuaika. Häntä huolestuttaa erityisesti sosiaalisen median täyttyminen tahallisesta valheellisesta tiedosta ja salaliittosisällöistä. Erityisen huolestuttavaa on se, kuinka nopeasti käyttäjät voivat ajautua sisältökuplaan.

Ida Vakkuri muistuttaa, että nuorille sosiaalinen media muodostaa usein ensimmäisen laajan yhteisön kodin ulkopuolella, ja siellä opitut toimintamallit vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Samalla yhteinen todellisuuskäsitys ja arvopohja murenevat, kun ihmiset elävät yhä erilaisemmissa informaatiokuplissa.

Vakkuri uskoo, että kasvotusten moni löytäisi yhteistä paljon enemmän kuin miltä verkossa näyttää. Miettinen painottaa, ettei yhteisten asioiden etsiminen saa kuitenkaan tarkoittaa kaiken hyväksymistä.

– Yhdenvertaisuutta pitää puolustaa eikä siitä pidä antaa milliäkään periksi.

Sääilmiöt palauttavat todellisuuteen

Vaikka Sataa lunta -kappale kuvaa digitaalisen maailman levottomuutta, siinä on myös vahva lohdullinen sävy. Ida Vakkuri ajattelee, että kappaleen kertosäe lumisateesta toimii vastavoimana somen jatkuvalle kohinalle. Se muistuttaa todellisuudesta, jota algoritmit eivät hallitse.

Miettinen jakaa ajatuksen. Hänen mukaansa sääilmiöt pakottavat ihmiset irti ruudusta tavalla, johon mikään sovellus ei pysty.

– Oli se sitten ihana auringonpaiste, kova ukkonen tai syysmyrsky, niin se pysäyttää.

Miettinen muistuttaa myös suomalaisille tutusta kulttuurisesta muistosta: televisiolumisateesta – hetkestä, jolloin lähetys yksinkertaisesti loppui. Sosiaalisessa mediassa vastaavaa taukoa ei ole.

Vakkuri miettii, että ehkä juuri sitä ihmiset tarvitsisivatkin: ilmoituksen siitä, että lähetys on päättynyt ja on aika mennä ulos.

Kohina väsyttää, mutta toivoa on

Puolitoista vuotta kappaleen julkaisun jälkeen molemmat artistit kokevat, että yhtäältä disinformaatio ja kärjistyvä keskustelukulttuuri ovat lisääntyneet. Toisaalta ihmisissä näkyy myös kyllästyminen jatkuvaan meteliin.

Karri Miettisen mukaan somen äänekkäin retoriikka on menettänyt vähitellen tehoaan.

– Kun möly leviää tosi laajalle ja sitä tulee joka tuutista, se menettää voimaansa.

Ida Vakkuri puolestaan muistuttaa, että kaikkein kärkkäimmät keskustelijat eivät useinkaan edusta enemmistöä vaan ovat pieni, mutta äänekäs joukko.

Miettinen uskoo, että kaikkein aggressiivisimmin netissä mölyävät keski-iän ylittäneet ja Sataa lunta -kappaleessakin hän räppää, miten ei kannata uskoa keski-ikäiseen äijään. Samalla hän iloitsee siitä, että nuoret arvostavat yhä enemmän hetkiä, joita ei tarvitse jakaa verkossa.

– Läsnäolo oikeassa elämässä tuntuu heille jälleen merkitykselliseltä. Nuoret myös osaavat usein suhtautua digitaalisiin ympäristöihin aikuisia luontevammin.

Some on työkalu, ei vihollinen

Vaikka molemmat artistit korostavat sosiaalisen median ongelmia, kumpikaan ei halua demonisoida teknologiaa.

Ida Vakkuri suhtautuu varauksella ajatukseen esimerkiksi nuorten täydellisestä sulkemisesta sosiaalisen median ulkopuolelle. Hän muistuttaa, että monet löytävät verkosta ystäviä, yhteisöjä ja musiikkia, jota eivät muuten kohtaisi. Sen sijaan hän kaipaisi alustoille enemmän vastuullisuutta ja ratkaisuja, jotka kannustaisivat käyttäjiä pitämään taukoja.

Karri Miettinen puolestaan kritisoi alustatalouden toimintalogiikkaa, jossa käyttäjän huomio on kaupallinen tuote. Hänen mukaansa juuri siksi lasten ja nuorten mediakasvatus on entistä tärkeämpää. Hän toteaa, että älylaite on työkalu, jonka vastuullista käyttöä pitää opetella ihan samoin kuten esimerkiksi veitsen tai retkipuukon käyttöä.

Artistina Ida Vakkuri tunnistaa myös somen synnyttämän kilpailun. Nuorille muusikoille näkyvyys on usein elinehto, mutta samalla jatkuva vertailu kuluttaa ja lisää uupumusta.

Silti molemmat näkevät sosiaalisessa mediassa paljon hyvää. Vakkuri iloitsee siitä, että riippumattomat artistit voivat tavoittaa yleisönsä ilman suuria levy-yhtiöitä. Miettinen muistuttaa, että samat välineet ovat vahvistaneet kansalaisyhteiskuntaa ja mahdollistaneet yhteiskunnallisen vaikuttamisen eri puolilla maailmaa.

Miettiselle itselleen tapa päästä irti kohinasta löytyy kirjoista, luonnosta ja elävästä musiikista.

– Analoginen käyttöliittymä nimeltä kirjallisuus on täydellinen vastakappale kuvaruudun tuijottelulle.

Vakkuri puolestaan puhuu tylsyyden merkityksestä – siitä, että ihminen antaa itselleen luvan vain olla, koskettaa ympäristöään ja huomata uusia asioita ilman jatkuvaa ärsyketulvaa. Ajatus kokoaa yhteen myös Sataa lunta -kappaleen keskeisen viestin: yhteinen todellisuus löytyy edelleen lasiruutujen ulkopuolelta.

Teksti: Natasha Petrell
Kuvat: Päivi Viljasalo

Kuuntele tästä Sataa lunta -kappale

Laulu ottaa kantaa

JUURET

Pelle Miljoona, Viitasen Piia ja Saijaleena Rantanen keskustelijoina TSL:n Juuret-tapahtumassa

Työväen Sivistysliitto järjesti Työväen Musiikkitapahtumassa perjantaina 25.7. keskustelutilaisuuden, jossa aiheina olivat juuret, siirtolaisuus ja musiikin merkitys osana yhteiskunnallisia muutoksia ennen ja nyt.

Musiikin roolista vaikuttajana, kulttuuria yhdistävänä tekijänä ja linkkinä juuriimme olivat keskustelemassa 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä punk- ja rockmuusikko Pelle Miljoona, kantaaottava vaihtoehtofolk-muusikko Viitasen Piia sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Professori Saijaleena Rantanen, jonka tutkimus on keskittynyt erityisesti musiikin sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin Pohjois-Amerikassa ja Neuvosto-Karjalassa 1800-luvun lopulta 1930-luvun loppuun.

Tilaisuuden avasi Pelle Miljoona esittämällä akustisesti biisin Palajan luoksesi. Pelle Miljoonan lisäksi tilaisuudessa esiintyi TSL:n ja STML:n yhteistyöhanke Protestikuoro 2025!, joka yhdisteli ohjelmistossaan protestilauluja viime vuosilta klassikoita unohtamatta. Tilaisuuden päätti Viitasen Piian akustinen soolokeikka.

Lue lisää Juuret-tapahtumasta Laulu ottaa kantaa -sivustolla: Siirtolaisten lauluissa oikea koti on jossain muualla.

TSL:n Musiikki, resilienssi, rauha ja demokratia -keskustelutilaisuus

Työväen Sivistysliitto oli mukana Työväen Musiikkitapahtumassa järjestämällä la 27.7.2024 keskustelutilaisuuden kulttuurin ja taiteen roolista yhteiskunnan muutosten keskellä. Teemasta olivat keskustelemassa laulaja-lauluntekijä Samae Koskinen, Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö ja Suomen Työväen Musiikkiliiton toiminnanjohtaja Sanna-Mari Holma.

Millainen rooli kulttuurilla ja taiteella voi olla empatiakyvyn kehittymisessä, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja polarisoitumisen ehkäisyssä? Keskustelussa pohdittiin taiteen vaikutusta yhteiskunnallista hyvinvointia ja eri yhteiskuntaluokkien kommunikointia edistävänä tekijänä sekä vaikeiden asioiden esiin nostajana, unohtamatta viihteellisyyden merkitystä. Lisäksi nostettiin esiin taiteen tekijöiden, kokijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä taiteen vaikutuksista hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä kommunikoinnin ja empatiakyvyn kehittämiseen.

Keskustelun lisäksi tilaisuudessa kuultiin musiikkia Samae Koskiselta.

Musiikki, resilienssi, rauha ja demokratia -keskustelu oli osa TSL:n Kestävämpi tulevaisuus -teemavuotta.

Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa

Mikä merkitys rauhanlauluilla on vuonna 2023? Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? TSL toi Työväen Musiikkitapahtumaan la 29.7.2023 musiikkia ja puhetta rauhan teemalla.

Työväen Sivistysliitto julkaisi heinäkuussa 2023 laulaja-lauluntekijä Minja Kosken uuden rauhanlaulun, joka kuultiin Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtuman avauksena. Tapahtumassa omaa musiikkiaan esittivät myös Uuna ja Musta koira.

Musiikin ohessa käytiin keskustelu rauhanlauluista ennen ja nyt. Aiheesta ovat keskustelemassa Minja Koski, taiteilija Jyrki Siukonen ja toimittaja, tietokirjailija Merja Minkkinen.

Tilaisuuden päätteeksi kuultiin lisää musiikkia Minja Koskelta.

Rauhaa, lauluja ja musiikin voimaa -tapahtuman artistit

Minja Koski
Minja Koski on laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä, joka tunnetaan myös artistinimellä M. Hän on julkaissut neljä albumia, joita on huomioitu Emma- ja Teosto-palkintoehdokkuuksin. Koski on yksi Kaj Chydeniuksen luottolaulajista, ja hän on säveltänyt musiikkia myös teatterin tarpeisiin.

Uuna
Laulaja-lauluntekijä Uuna Kainulainen laulaa katkenneista juurista, lähimetsän tuhosta, suon synnyttävästä sudesta, syrjityistä eläimistä ja vielä pystyssä sinnittelevän puun tuomasta lohdusta. Tämän syrjäisen Suomen asukkaan mielen päällä on metsä, sen kaiken nahkaiset asukkaat ja kotipesän järkkynyt rauha. Niiden puolesta täytyy laulaa!

Musta koira 
Laulaja-lauluntekijä Musta koira eli Markus Liukkonen sanoittaa lauluillaan ihmismielen valoja ja varjoja. Laulujen lyriikoissa liikutaan kaipuusta johonkin suurempaan aina arkipäivän rakastamisen vaikeuteen. Indie-folk tyyliset laulut ammentavat eri tyylilajeista mm. reggaesta sekä countrysta ja vievät kuulijan syvien tuntojen äärelle antaen kuitenkin toivoa.

Jos videokoosteen katselu ei onnistu yllä olevasta upotuksesta, voit katsoa videon myös Youtubessa.

Lue Aikamerkin juttu tapahtumasta: Rauhantyötä laulaen